Tunngaviusumik paasissutissat - Kalaallit Nunaanni Inunnut paasissutissat pillugit inatsit (PDL) nutaaq
Inummut tunngatillugu paasissutissat mianernartut suliarineqartarnissaannut inatsisitigut tunngaviit nuna tamakkerlugu inatsisissami nutaami nutarterneqarput.
Suliniuteqarnerup siunertaa:
Nalunaarsuisarnermut inatsit 1978-imeersoq Kalaallit Nunaanni atuuppoq. Tamanna arlalitsigut unammillernartoqarpoq, nunammi suleqatigisatta digitalinngorsaaneq, nunat akornanni inunnut paasissutissat pissarsiarineqarsinnaaneri allarpassuillu ikorfartorniarlugit inatsisitik nutartersimammatigit. Tamanna ataatsimut isigalugu pisortat aqutsinerannut ullumikkut akornutaasarpoq, aporfiusarneralu annertusiartussalluni kalaallit suliffeqarfiutaannut avammut tunisaqartartunut aamma eqquisumik.
Inunnut paasissutissat pillugit inatsisip tunngavia europamiunut atatillugu Europami Siunnersuisoqatigiinni isumaqatigiissutaavoq, isumaqatigiissut paasissutissanik illersuinissamut ilitsersuut aqqutigalugu EU-mi atuutsinneqarpoq. Aamma nunat avannarliit ukiut kingulliit ingerlanerini nutaanik inunnut paasissutissat pillugit inatsisiliorsimapput. Nunat EU-p avataaniittut, ilitsersuummi maleruaqqusat naapertorlugit nunaminni inatsisissatik nammineq ilusilersorusussimavaat. Nunat EU-p avataaniittut imaluunniit Europami Aningaasaqarnikkut Suleqatigiiffimmut (EØS) isumaqatigiissuteqanngitsut immikkut ittumik aaqqiissuteqartarnerattut tamanna isigineqassaaq, tassa nunat taakku qularnaatsumik nunatut isumaqatigiissummut ilaanngitsutut akuersissutigineqarumallutik qinnuteqarsinnaasut. Tassa imaappoq killeqarfiit akimorlugit inunnut tunngatillugu paasissutissanik ajornaquteqanngitsumik paarlaasseqatigiittoqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaat ullumikkut akuersissummik taamaattumik peqanngilaq, taamaattumillu paasissutissanik paarlaasseqatigiinnissani tamani nunat allamiut kalaallillu kattuffiisa akornanni tamatigut tunngaviusumik isumaqatigiissusiortoqartarluni, nalunaarsuinermut najoqqutassiortoqarluni taakkulu Qarasaasianik Nakkutilliisoqarfimmut (Datatilsynet) Danmarkimiittumut akuerisassanngortittarlugit.
Norge, Island aamma Savalimmiut EU-mut ilaasortaanngitsut inunnut paasissutissat pillugit nutaanik inatsisiliorsimapput. Inatsisiliornermi nunat avannarliit ingerlatsinermi inatsisitigut malittarisassaat eqqarsaatigineqarput pisortallu ingerlatsineranni inatsisini, allagaatinik takunnissinnaaneq pillugu inatsisini allagaatillu toqqortarineqartarnerat pillugu inatsisini maleruaqqusanut naapertuullutik.
Savalimmiuni Inunnut paasissutissat pillugit inatsit ilitsersuummi maleruaqqusanut naapertuuppoq, EU kommissionillu ulloq 15. juni 2010 Savalimmiut nunatut qularnaatsutut akuersissutigaa. Tamatuma Savalimmiuni inatsisip sukumiinerusumik misissornissaa soqutiginartilerpaa.
Kalaallit Nunaanni inunnut paasissutissat pillugit nutaamik inatsisiliornissamut atatillugu periarfissat marluupput. Periarfissaq siulleq tassaavoq danskit inunnut paasissutissat pillugit inatsisaata Kalaallit Nunaanni atuutsinneqalernissaa, taamalu nunarput nunatut qularnaatsutut akuerineqarsinnaanngorlugu. Tamatumani pissusissamisuussaaq danskit qarasaasianik nakkutilliisoqarfiata nakkutilliisutut oqartussaaneranik attassiinnarnissaa.
Periarfissap aappaa tassaavoq savalimmiormiut/norskit periusaasa assiganik periuseqalernissaq. Savalimmiuni norskit danskillu inatsisaat tigulaariffigalugit inatsisiliornissaq aalajangiunneqarsimavoq. Tassunga tunngavilersuutigineqarpoq danskit inunnut paasissutissat pillugit inatsisaata immikkuualuttunik imaqarpallaarnera inatsisillu immikkut ittumik nalimmassagaqarpallaarnera. Norskit inunnut paasissutissat pillugit inatsisaat tunngaviusumik inatsisaavoq ministerip nalunaarutini immikkut maleruagassanik aalajangersaanissaanut inatsisitigut tunngavissarpassualik. Taamatut iliornikkut inatsisissaq ineriartornermik kingaallatsitsinngikkaluarluni suliarineqarsinnaavoq. Aamma isumannaallisaanissaq pillugu nalunaarummut tamanna atuuppoq, tassani danskit nalunaarutaat immikkuualuttunik assut imaqarpoq, akerlianik norskit/savalimmiormiut nalunaarutaat tunngaviusoq qanoq iliortoqartarnissaanik aalajangersaavoq, qanorli suleriaaseqartoqartarnissaa pinnagu. Tamatuma nassatarissavaa pingaartumik oqartussaasut immikkoortortaqarfii mikinerusut akunnattumillu angissusillit sinaakkusiussap aalajangersimasup iluani taamaallaat suliaqarsinnaanerat, peqatigitilluguli maleruaqqusat EU-p maleruaqqusaanut naapertuuttuupput tamatumanilu nunatut qularnaatsutut akuerineqarneq qularnaveeqqutaalluni.
Savalimmiunisut ilusiliaq taanna toqqarneqassappat taava namminerisamik nakkutilliinermut oqartussaasoqalissaaq inatsillu namminerisaq pigineqalerluni, peqatigitillugulu nunap akuersaarneqarnerata kalaallit isumannaallisaanerisa EU-mi nunat isumannaallisaanerinut naapertuunnera qulakkiissavaa.
Suliniummik piginnittoq: DIA
Aqutsisoqatigiit siulittaasuat: Peter Hansen, 346402, peter@nanoq.gl
Aqutsisoqatigiit: Kim Neumann (Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik ), Ole Peter aamma Bjarne Jensen (KANUKOKA), Anders Blåbjerg (Naatsorsueqqissaartarfik), Julie Præst Wilche (Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik), HC Sværd (Sullissivik), kommunit, Inatsiseqartitsinermut pisortaq Kim Bloksbo, Dorte Bøge Sørensen (Digitalimik sullissinermut Aqutsisoqarfik)
Suliniummik piginnittoq: Asbjørn Andersen, 0045 9393 6070 mail: asan@nanoq.gl
Suliniutip aallartinneqarnera naammassineqarneralu: 01.01.2013 – 31.12.2016
Ingerlatsinerup killiffia:
UIloq: 09.06.2014
Nassuiaat: Tunuliaqutassatut allakkiap Naalakkersuisunut inassuteqaatitut atugassap suliarineqarnera ingerlatiinnarneqarpoq. Aqutsisoqatigiit tullissaanik ulloq 18. juni ataatsimiinneranni inatsisiliornissamut tunngatillugu siunnerfiusussanik toqqaanissaq pillugu Naalakkersuisunut inassuteqaatissaq naammassineqassaaq.
Tunuliaqutassatut allakkiaq takuuk
Allagaatit atugassanngortitat: Suliassap nassuiarnera, Business Case, Inaarutaasumik nalunaarusiaq