Sammisaqaqatigiinneq: Aqutsisoqatigiinni ilaasortaasunut suliniummik aqutsineq

Kalaallit Nunaata digitalinngorsaanermi periusissanut pilersaarutaasa iluini suliniutinik Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfiup aqutsisoqatigiinni ilaasortaasunut pikkorissaaneq ingerlatissavaa.
Pikkorissaanerup siunertaraa qitiutissallugu, aqutsisoqatigiinni ilaasut tamarmik immikkut suliniu-tip iluatsinnissaanut qanoq tunniutaqarsinnaanersut.

Pikkorissaanerup tunngavigaa peqataasut namminneq misilittagaat ilanngussussallugit - taavalu aqutsisoqatigiinni ilaasortaasut saniatigut suliniutinik aqutsinermik misilittagallit arlaqartut aamma aggersarneqarput, misilittakkanik paarlaateqatigiinnermi tunniutaqarsinnaasut.

Pissutsit, it-mik suliniuteqarninni nalinginnaasumik maangaannartitsisartut ersarissassavagut – taa-valu tassunga atatillugu sulianik agguataarineq, aqutsisoqatigiinni ilaasortaasut immikkut ataasiak-kaarlutik akunnerini aammalu aqutsisoqatigiit suliniummillu aqutsisup akornanni pisussat itinerusu-mik sammissallutigit.

Pikkorissaaneq nal. akunnerini 3-ni sammisaqaqatigiinnertut marluttut februaarip 19-iani aamma februaarip 21-ini ingerlanneqassaaq ilaatigut makkuninnga qulequtaqarluni:

  • Kalaallit Nunaata digitalinngorsaanermi periusissanut pilersaarutaanik siulequtsiineq
  • Nalinginnaasumik ajutoorfiusartut - Danmarkimi ”Statens It-projektråd”-imi it-mik suliniu-tini angisuuni siunnersuisarnermi ukiuni marlunni siullerni misilittakkat.
  • Aqutsisoqatigiit inissisimaffii akisussaaffiilu
  • Aqutsisoqatigiit pingaarnertut suliassai pingasut
  • Aqutsisoqatigiit piginnaasaat
  • Kalaallit Nunaata pisortat ataatsimoorussamik suliniutaannut najoqqutaasumik siulequtsii-neq
  • Suliniutip pingaarnertut killiffiinik taakkunanilu unamminartunik qitiusunik misissuineq
  • It-mik suliniutinut tunngaviit pitsaasut
  • Suliniummi naalakkersuineq akuliunneqaraangat
  • Taamaattumik business case taama pingaartigaaq
  • 10.000 kilometerit ingerlareerlugit suliniummik misissuineq

Uani atuaruk